Currynen soijasuikalekastike

Heippa ♥ Taas ollaan resepti-postauksen äärellä ja tällä kertaa jaan teille älyttömän hyvän makuisen ohjeen. Kävin siskon kanssa pari viikkoo sitten Vegekaupassa, joka itseasiassa on ollut täällä Tampereella vasta vähän aikaa. Siellä oli tosi hyvä valikoima erilaisia makeisia, suolasia herkkuja, vegaanisia juustoja ja muita leivänpäällisiä ja aivan älyttömästi erilaisia raaka-aineita kokkailuun. Ja täytyy vielä mainita, että asiakaspalvelu oli tosi hyvää, joten jos joskus Tampereella päin liikutte tai asutte täällä päin, suosittelen ehdottomasti käymään kurkkaamassa jospa sieltä löytyisi mukaan jotakin kivaa. Itse kyllä aion jatkossakin siellä käydä. Mukaan sieltä tarttui tällä kertaa vain soijasuikaleita, koska en ennen tämän ohjeen ruokaa ollut maistanut yhtäkään soijasuikaletta saatika sitten valmistanut ruokaa käyttäen niitä. 

Nyt kuitenkin reseptin äärelle, nimittäin tällä kertaa vuorossa olisi currynen soijasuikalekastike spagetille tai pastalle. Mä vähän pelkäsin kastikkeen lopullista makua, koska mä en oo ikinä voinut sietää ruokia mitkä on vähänkin sitkeitä syötäviä. Ja näitä keittäessä huomasin niiden olevan aika sitkeitä, mutta se sitkeys katosi heti kun aloin paistaa niitä pannulla. Tottakai soijasuikaleet jäivät pehmeiksi, mutta eivät onnekseni sitkeiksi. Kastikkeesta tuli ihanan currynen, mutta jos et curryn mausta niin paljon tykkää, voit maustaa suikaleet ihan miten itse haluat.

Kastikkeen valmistukseen tarvitset:

2-3 kourallista soijasuikaleita

Kasvisliemi

0,5 dl öljyä

1 tl currya

0,5 tl sitruunamehua

noin 0,25 dl vettä

2 dl soija -tai kaurakermaa

Tuoretta persiljaa

Kastikkeen valmistus on näinkin yksinkertaista. Keitä soijasuikaleita kasvisliemessä noin 10 minuuttia. Tee tällä välin mauste suikaleita varten. Ota tarpeeksi ison kokoinen kulho suikaleille ja kaada sinne öljy, curry, sitruunamehu ja vesi. Sekoita ne hyvin sekaisin. Itse lisäsin vielä vähän limeä, koska halusin enemmän kirpeyttä, mutta se ei ole pakollista.

Kun soijasuikaleet ovat keittyneet pehmeiksi, kaada ne siivilään jotta ylimääräinen vesi häviää. Sekoita sitten suikaleet kulhoon ja kääntele niitä sekaisin mausteiden kanssa. Paista soijasuikaleita hetken aikaa pannulla, jotta ne saavat kauniin ruskean pinnan. Tällä välin on hyvä hetki keittää spagettia tai pastaa. Kaada lopuksi kerma ja pilko joukoon persiljaa. Nauti ♥

Style inspiration from celebrities

Moikka moi ♥ Tein tossa viime vuoden joulukuussa postauksen, jossa esittelin kolme mun tyyli-ikonia julkisuudesta. Niitä katsellessa huomasin, että juuri ne ovat edelleen mun tyyli-ikoneita ja inspiraation lähteitä tyylin ja meikin suhteen, mutta oon myös saanut paljon muitakin tyyli-ikoneita ja ajattelin nyt esitellä heistä neljä. Toivottavasti tykkäätte postauksesta ja me nähään seuraavan postauksen parissa ♥  

Ketkä ovat teidän tyyli-ikoneita?

Wake me up when autumn begins

Moikka ♥ Pitkään aikaan en oo tehnyt pelkkää höpöttelypostausta, joten nyt päätin hetkeksi istahtaa alas ja tulla kertomaan vähän mitä mun elämään kuuluu ja mitä se pitää sisällään. Aloitetaan vaikka sillä, että mulle kuuluu oikein hyvää. Kesälomasta on nautittu oikein kunnolla vaikka ilmat ei nyt enää ainakaan täällä Tampereella päin oikein suosi meitä. Mua ei tää ilma haittaa vaikka tykkään ihan älyttömästi kesästä, mutta tää sää saa mulle vaan sellasen syysfiiliksen ja mut tuntien rakastan syksyä ja pientä viileyttä. 

Viimeksi kun puhuin opiskeluista, sanoin päässeeni luonto -ja ympäristöalalle, mutta siihen tuli myöskin muutoksia. En nimittäin ottanut paikkaa vastaan. Vaikka edelleenkin unelma on päästä joskus valmistamaan itse luonnonkosmetiikkaa tai jotakin muuta luonnon kanssa, päätin kuitenkin etten ota tällä kertaa kyseistä paikkaa vastaan. Tällä hetkellä mulla on mietinnässä puutarha-ala tai eläintenhoidon perustutkinto. Näistä kahdesta päätän viikonlopun aikana ja siitä tuun varmasti myöhemmin ilmoittamaan jollakin tavalla myös täällä.

Isoveli oli tilannut mulle kameraan mikrofonin, koska olin pitkän aikaa halunnut sellasta jotta pääsisin ehkä vähän paremmin tekemään videoita niin tänne blogiin kun tubeenkin. En kuitenkaan aloita tubettamista, koska tykkään enemmän kuitenkin bloggaamisesta itselläni, mutta haluan kuitenkin tehdä muutamia videoita, joten toivottavasti innostutte myös ideasta, että blogissa on tekstien lisäksi myös videoita. Niiden avulla pääsette varmasti vähän enemmän tutustumaan muhun.

 

Elämää vegaanin silmin

Kerroin jo Kymmenen faktaa tiskiin -postauksessa, että olen ryhtynyt vegaaniksi. Taisin myös jossakin mainita etten yhtään enempää blogiini ala kailottamaan sitä muuta kuin reseptien muodossa, koska monilla ihmisillä (ei tietenkään kaikilla) on hyvin vahvat mielipiteet vegaanisuudesta ja he haluavat tuoda sen mahdollisimman tuomitsevalla tavalla esille. En tarkoita etteikö jokaisella olisi oikeus omiin mielipiteisiin, mutta suosittelen jokaisen oli aihe mikä tahansa, jos on negatiivinen mielipide johonkin, älä tuomitse asiaa heti tai lähde kertomaan älyttömän jyrkällä tavalla sitä muille. Itse tulin kuitenkin siihen päätökseen, että haluan toteuttaa omaan blogiini postauksia, joista puolet liittyvät omaan henkilökohtaiseen elämääni ja loput sitten ehkäpä muotiin tai muihin. Haluan vielä sanoa, että en ole asiantuntija vegaanisuuden suhteen, mutta nämä seuraavat asiat luet mun omasta näkökulmastani ja saamani tietojen mukaan.

Jos joku ei tiedä mikä vegaani on, se on henkilö, joka ei syö millään tavalla eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita kuten kalaa, lihaa, kananmunia, maitotuotteita, hunajaa ja muita sellaisia. Vegaani ei myöskään suosi palveluita, jotka perustuvat eläinten riistoon. Sama pätee vaatetuksessa ja kosmetiikassa. Itse oon jättänyt jopa meikin käytön, mutta aloitan täysin puhtaalta pöydältä eli ostan vegaanisia meikkejä, mutta vähennän silti meikin käyttöä.

Vegaaniksi ryhtyminen oli mitä parhaimpia asioita elämässäni. Ennen kuin sain tietää eläinten kohtelusta ja tuotannon vaikutuksesta ympäristöön, olin suoranaisesti silmät sidottuna tässä maailmassa. Kukaan ei uskaltanut kertoa mitä yhden lihapaketin tai maitopurkin takana on tapahtunut. Siitä ei puhuta. Hyvin vähän siitä puhutaan uutisissa. Todella vähän omassa perheessä siitä puhutaan. Jokaisella on oikeus tietää mitä suuhunsa laittaa. Jouduin siis itse etsimään tietoa. Nämä videot, kuvat ja asiat järkyttivät ja täytyy myöntää, ensimmäiset viikot näitä tietoja lukien ja videoita katsellen sai itseni raivon partaalle. Tottakai hetken myös itkin, mutta eniten sisälläni kiehui viha. Siitä hetkestä lähtien tiesin, että mä en aio tukea tuollaista. Ja se oli paras päätös ikinä.

En ryhtynyt vegaaniksi pelkästään eläinten takia. Eläimet olivat kyllä iso syy siihen, mutta toisena tuli oma hyvinvointi. Eläinperäisiä tuotteita kun söin, mun hyvinvointini oli kallistunut pahasti alaspäin. Olin väsynyt, mieliala ei ollut enää niin iloinen tai positiivinen ja Iho oli tosi pahassa kunnossa. Ympäristö on mulle myös tosi tärkeä paikka ja kunnioitan sitä nykyään entistä enemmän. Eläintuotanto pahentaa ilmastonmuutosta. Se myös heikentää ruokaturvaa. Tiesittekö, että joka seitsemäs ihminen näkee nälkää tällä maapallolla, koska viljaa, jota syötetään tuotantoeläimille ennen niiden teurastusta menee aivan hukkaan vaikka niillä voisi ruokkia monen aliravitun lapsen vatsat.

Katoin tosi paljon maitotuotannosta videoit, kuvia ja luin sen vaiheista. Tätä en voi ymmärtää. Tämä saa edelleen vihan sisälläni. Lehmä ei tuota maitoa, jos se ei synnytä vuosittain. Kaunistelematta sanoen lehmä pakotetaan maitotuotannossa väkisin raskaaksi ja vasikka vieroitetaan emosta heti kun lehmä on nuollut vasikan puhtaaksi. Kuvittele, jos oma lapsesi vietäisiin heti pois, kun se on pesty ja oot nähnyt sen kerran. En edelleenkään voi ymmärtää miten nämä kaksi eroaa toisistaan. Maailmassa on paljon vegaanilapsia, jotka ovat alkuunsa saaneet äidinmaitoa, mutta eläneet lopulta ilman lehmänmaitoa ja voineet hyvin. Monet tutuistani, varsinkin jotkut ystävistäni ovat kauhistuneet sitä kun jos joskus lapsen saan, aion kasvattaa sen vegaanisen ruokavalion äärellä ja tottakai opettaa hänet miten eläimiä tulee kohdella. Tässä kohtaa haluan maitotuotannosta sanoa yhden lauseen lainaten kauneustubettajan IA MU:n sanomaa asiasta:"En tue raiskauksia".

Vegaanina oleminen on älyttömän helppoa. Aina ajatellaan sen olevan kallista ja vaikeaa, mutta lopulta sitä se ei ole. Niin kuin eläinperäisissä tuotteissakin, jotkut ovat kalliita ja jotkut halpoja. Tämä sama pätee vegaanisissakin tuotteissa. Vegaaniset ruuat on aivan älyttömän hyviä. Ne ei ole mitään "pupunruokia" niin kuin jotkut sitä väittää vaan ne on paljon muuta. Voin hyvin, olen terve ja tiedän etten satuta eläimiä elämiselläni. Jos rakastat eläimiä, älä satuta niitä. Et ehkä itse satuta, mutta maksat toiselle, että saat lihan pöytään.

Vegaanisuuden myötä oon myös kiinnostunut viljelystä ja vihannesten kasvattamisesta. Tälläkin hetkellä pakkasessa on luonnosta kerättyjä nokkosia ja nokkosvettä säästelemättä sillä voi pestä omat hiuksensa shampoon kanssa ja kokeilin sitä pari kertaa ja se oikeasti toimii. Mun hiukset tuntuu pehmeiltä ja voi paljon paremmin. En ehkä vuosi sitten olisi vielä voinut kuvitellakkaan haluavani tulevaisuudessa kasvattaa itse vihanneksia ja olla enemmän tekemisissä luonnon kanssa, mutta toisin kävin. Olen onnellinen ♥