It's all about pastel pink

Heidoo! Tuntu tänään ihan oudolta avata kuvakansio, muokata, muuttaa kokoa ja lisätä ne tänne. Siitä on niin pitkä aika kun viimeksi niin tein, mutta ihan kivalta tää tuntuu. Tänään on niin lämmin ilma, että oli pakko laittaa päälle mulla kovassa käytössä ollut leopardikuvioinen mekko. Tää on niin helppo vaan laittaa päälle ja näyttää jotenkin tosi kivalta, vaikkei oo mitään erityistä kangasta. 

Eilen lähti myös aikaa sitten vaalennetut hiukset, nimittäin laitoin testiin Biozellin väriä, sävyssä raspberry. Tykkään lopputuloksesta, mutta kyllä vilahtelee vielä vähän niitä vaaleita raitoja. Hyvä puoli on se ettei väri kestä kauhean kauaa, joten muutaman pesun jälkeen tämä vaalenee. Aina on kiva kuitenkin kokeilla uusia värejä ja musta tuntuu, että kesäisin varsinkin tulee aina halu kokeilla jotain uutta varsinkin hiuksiin. 

Mitä tykkäätte hiusväristä tai oletteko te koskaan testannut kyseistä Biozellin merkkiä?

Ikävä kolkuttaa

3. huhtikuuta kirjoitin kyynel silmäkulmassa siitä kuinka nyt on aika lopettaa. Silloin ajattelin, että tämä on pysyvää, mutta täällä olen taas, enkä aio mennä mihinkään pitkään aikaan. Tässä parissa kuukaudessa oon muuttunut ihmisenä todella paljon, olen kokeillut uusia asioita, ottanut riskejä ja varsinkin nauttinut elämäni jokaisesta päivästä. Tauon aikanani oon päässyt ripille. Ripille pääsin 14.6.2015 Tutustuin aivan uusiin ihmisiin ja opin paljon uutta rippikoulussa ollessani. En vaihtaisi niitä kahta viikkoa mihinkään muuhun.

Olin kauan aikaa miettinyt ja suorastaan tuskistellut tämän asian kanssa. Mietin koko ajan, että mitä teen blogini kanssa. Lopetanko vai jatkanko? Olin tottunut jakamaan täällä elämääni. Vaikka kaksi kuukautta oli muutosten aikaa, enkä tiedä oliko hyvä asia, etten pitänyt blogia vierelläni. Mutta nyt tiedän tämän hetken olevan se oikea. Kasvoin ihmisenä tämän blogin rinnalla. Haluan tietää taas miltä tuntuu kertoa elämän pienistäkin asioista. 

Mikään ei ole koskaan pysyvää. Näin ajattelin viimeistä postausta kirjoittaessa ja totta se on, mutta bloggaaminen on aina ollut mulle tärkeä ja rakas harrastus, koska kirjoittaessa ja postausta suunnittelemisessa pääsen toteuttamaan itseäni. 

Haluan jotain uutta, mutta silti vanhaa. Vaihdoin saman vanhan blogini uudeksi nimeksi. En halunnut luopua Milla in Wonderland blogista, joten jätin sen luettavaksi. Nyt haluan pitää saman, mutta Milla's Lifestyle kuulostaa tällä hetkellä siltä oikealta. Te näette jatkossa elämästäni hetkiä, jotka haluan ikuistaa. Poistin myös kaikki muut postaukset, mutta jätin viimeisen postaukseni.

Totta puhuen jännittää ja samalla pelottaa painaa tuota julkaise nappulaa. Nyt se tuntuu oikealta, mutten tiedä ihmisten reaktioita, varsinkin niille joille olin kertonut etukäteen blogin lopettamisesta.

En muistanutkaan kuinka hyvältä tämä kirjoittaminen tuntuu. Pääsin tyhjäämään kaikki ajatukseni. Toivottavasti palaan pian taas uuden ja normaalin postauksen kanssa. Kiitos ja hei ♥